Hae tästä blogista

torstai 25. toukokuuta 2017

Keisarinnan uudet vaatteet

eli elämäni copycattina vol II




Koristelin aikoinaan valkoisen tarjoilukulhon mustasta dc-fixin jämäpalasta leikatuilla palloilla (täällä).  Innoissani jaoin linkin jossain fb:n askarteluryhmän keskustelussa, missä kysyttiin helppoja ja halpoja vinkkejä  perusastioiden tuunaamiseen.  Mainitsin että kylläpä lopputulos muistuttaakin paljon erästä Marimekon kuosia, vaikken siihen mitenkään tietoisesti ollutkaan pyrkinyt.  



Ja voi sitä kuran määrää mitä niskaan alkoi sataa.  Linkin alle kehkeytyi vilkas keskustelu siitä miten moraalitonta on tehdä tämänlaisia kopiotuotteita ja pyrkiä niiden avulla esiintymään sukulaisilleen ja tuttavilleen rikkaampana kuin oikeasti on.  Että tällaiset diy- tuotteet syövät oikeiden designtuotteiden jälleenmyyntiarvoa.  Että miksen voi keksiä jotain ihan omaa, sen sijaan että käytän  jo olemassa olevaa kuviota.


Eipä tässä siis voi muuta kuin pyytää nöyrästi anteeksi siltä taholta joka omistaa tekijänoikeudet mustaan palloon ja toivoa ettei kukaan meillä kyläilevä henkilö vaan erehdy luulemaan kontaktimuovista leikatuilla palluroilla koristettua astiaa `oikeaksi arvoesineeksi`, paratkoon.

Oops I did it again…




Vaan opinko läksyni? No nähtävästi en! Nimittäin nyt yllätin itseni tuunaamasta puuhelmillä kirppikseltä parilla eurolla ostettua metrin korkuista kynttilänjalkaa. Helmet ovat päätyneet meille talteen erään askartelukaupan lopetuksen yhteydessä. (Hups,  tulipa käytettyä turhan hienostelevaa ilmaisua. Suoraan sanottuna helmet on siis dyykattu roskalavalta.) Kynttilänjalan maali on tuubin loppu olkkarin pöydän maalauksesta (täältä).  


Pujotettuani helminauhoja kynttilänjalan ympärille , alkoi lopputulos huolestuttavasti  muistuttaa erästä Suurta Suomalaista Designtuotetta eli Keisarinnaa. Auts! Anteeksi Aarikka. Ja anteeksi kaikki ne jotka ovat ostaneet Aarikan Keisarinna-tuotteita ja pelkäävät nyt omien designtuotteidensa arvonalenemaa. 



Siispä:


`Sori mä oon pahoillani kaikest`. 

Sori näist  palloist ja helmist ja sanoista ja aatteist.  Sori jos luulitte että meil on kaapit täynnä disainii. Sori Britney,  sori Fintelligens, sori se roskalavan tilannut jonka puuhelmet ei päätyneetkään kaatopaikalla. Sori. 

`Joo en saa yöllä nukuttuu. Niin paljon mua kaduttaa`.

Loput helmet `varastoituna`  seinälle säilöön..

Vaan ei hätää,  vähänkin lähempi tarkastelu kyllä paljastaa ettei tässä  ole kyse mistään  `oikeasta`  kopiotuotteesta tälläkään kertaa.

torstai 18. toukokuuta 2017

DIY; Kynttilälyhdystä kattolamppu


Leikkimökit, huoh.  Useimmissa perheissä sellainen hankitaan jo ennen kuin jälkipolvi ymmärtää alkaa itselleen moista edes mankua. Äidit ja isät päästävät oman sisäisen lapsensa valloilleen eikä rakentamisessa ja sisustamisessa säästetä aikaa, vaivaa tai rahaa. Sitten kun mökki valmistuu, lapset leikkivät siellä kesän,  taikka kaksi  jos hyvin käy.  Vanhemmat stressaavat kun huolella rakennettuun leikkiympäristöön kannetaan surutta kuraa, hiekkaa ja kaikenlaisia `aarteita`. Ja kun leikkimökin käyttö alkuinnostuksen jälkeen sitten romahtaa, tulee siitä nopeasti kaikenlaisen joutavan tavaran säilytyspaikka. 
 

Nyt; kattolamppuna

Meillä leikkimökki on ollut vähintään viimeiset 10 vuotta silkkaa rojua täynnä. Vaan ei ole enää kauan! Suunnitelmissa on seiniä avaamalla  muuttaa leikkimökki terassiin jatkeena olevaksi kesäkeittiöksi.
 

Ennen; Milloin kynttilälyhtynä, milloin kasvihuoneena...

Ja vaikka homma  on jo puoliksi tehty ( eli vasta suunnitelma-asteella), on tulevan kesäkeittiön kalustus jo työn alla.  Valaisimeksi mietin valoroikkaa tai jotain muuta vähän raffia juttua. Viikonloppuna kuitenkin Clas Ohlsonilla käydessä poistokorissa oli lampunpidike + johto 1,95 euron hinnalla. Vanhaan  metalliseen  kirppislyhtyyn tarvitsi vain porata pieni reikä kanteen, pujottaa johto sisään, pyörittää lamppu paikalleen  ja kas, valaisin oli valmis.  

Lampunpidike + johto Clas Ohlsonilta; normaali tarjoushinta (ilman lamppua) 4,99. Poistokorista 1,95. 


Toistaiseksi lamppu roikkuu vielä  ruokahuoneen pöydän päällä mutta pääsee toivottavasti pian osaksi uuden kesäkeittiön sisustusta. Perheen miehet eivät vielä tiedä, mutta heillä iskee ensi viikonloppuna armoton inspiraatio laittaa suunnitelmaa työn alle..



Ja niinkuin kuvista saattaa huomata, ikkunanpesu on ehdoton inhokkikotityö. Ei nappaa edes minikoossa..

lauantai 13. toukokuuta 2017

DIY; Kestokassista tauluksi


Viime viikon parilla eri kauppakäynnillä valitsin muovipussin sijaan kestokassin ostosten pakkaamista varten. Vaan eipä päässeet kestokassit kovin pitkäksi aikaa varsinaiseen tehtäväänsä vaan päätyivätkin jo parin käyttökerran jälkeen kehystettynä tauluiksi.



Coca Cola -aiheinen kassi maksoi Tokmannilla muistaakseni 1,29 euroa ja Lidlin Finlayson/Coronna kuosinen kassi varmaan suurin piirtein saman verran. Tokmannin kestokassejahan on meillä hyödynnetty ennenkin, taannoin yhdestä kassista tuli tehtyä  melkoinen läjä jääkaappimagneetteja.

Kaupassa tuli juuri käytyä...
Vielä tuota kestokassitaiteen kokoelmaa voisi kartuttaa jollain K-kaupoissa myytävällä Vallila-kuosilla. Eli ensi viikolla varmaan pitää mennä ruokaostoksille johonkin K-kauppaan…



PS. `Things go better with coke´ on muuten Coca Colan vuonna 1963 käyttöönottama mainosslogan. Mainoksen jinglestä jatkokehitettiin kokonainen sarja aikakauden suurimpien artistien esittämiä hittikappaleita.  Sloganin jälki populaarikulttuurissa on siis iso ja se ansaitseekin myöhemmin ihan oman postauksensa…

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Laitoin korkin kiinni...


Tulipa sitten viikonloppuna vähän  läträttyä noiden kirkkaiden nesteiden kanssa, vaan  nyt on korkki viimein kiinni! Nimittäin uusissa kastelukannuissa..



Meillä on ollut käytössä se perinteistäkin perinteisempi Plastexin kastelukannu. Siis se mitä nykyään saa vain ns. karkkiväreissä. Miksi muuten muoviset kodin käyttötuotteet ovat niin hemmetin usein juuri näitä karkkivärejä, miksei valikoimissa ole esim. mustaa kastelukannua?  Eikö muka olisi kysyntää? Onko meidät opetettu ajattelemaan, että kastelukannun (ulkona ja sisällä) kuuluu olla tietyn värinen..  


Plastexin kannun pitkällä kaatonokalla  ylettyy kuulemma hyvin kastelemaan tuuheankin kasvin juurelle.  HAH!!  Ei meillä ole tuuheita kasveja. Ei meillä ole kohta kasveja ollenkaan, jos kastelukannu pitää pitää visusti piilossa kun on (anteeksi vaan ) susiruma.  Sitä paitsi Plastexin pitkänokka vie kaapissakin kohtuuttoman paljon tilaa. 

Kukkien kastelu kaipasi siis kipeästi uutta ajattelua.
 Tarvittiin kastelukannu, jota voi halutessaan pitää ihan vaikka esillä. 


 Mielessä pyöri ajatus karahvia muistuttavasta Lidlin lasisesta appelsiinimehupullosta. 
Siis siitä mistä tuunataan paljon esimerkiksi kukkavaaseja kesäjuhliin.

Vaan aina ei saa mitä juuri haluaa; lähiLidlin hylly ammotti tyhjyyttä siinä kohtaa missä kyseistä tuotetta olisi pitänyt olla. 
Päädyin ostamaan mehua muovipullossa. Appelsiinimehu on meillä muuten sen verran harvinainen kauppaostos, että jälkipolvihan ryysti hetkessä pullon tyhjäksi.  Muovi on kuitenkin muovia eikä muuksi muutu, joten muistuttaakseen edes jollain lailla esillä pidettävää sisustusesinettä tarvitsi pullo ehdottomasti  jotain ympärilleen.


Tuunausmateriaaliksi valikoitui Jyskistä parilla eurolla ostettu neljän kappaleen setti korkkitabletteja. Tablettien toinen puoli on valkokuvioitu, kääntöpuoli on kuvioimaton. Ajatus oli jäänyt muhimaan nähdessäni muinoin Lidlin paahtovanukaspurkeista tuunattuja pääsiäisruohokippoja Rauharentola -blogissa.

Ja niin kuin usein muulloinkin, kohtuukäyttö osoittautui ihan hemmetin vaikeaksi asiaksi.  Samantien sitten liimailin korkkikääreen myös kasarityylisesti pikkukukilla koristetun kahvipannun ympärille.  Lopusta korkkilevystä pyöräytin (pikkaisen päällekkäin liimaten) pari tölkinpidikettä.  Tyhjästä tölkistä kun vielä leikkaisi yläreunan pois, voisi tölkinpidike toimia väliajat  maljakkona.


Tuleekohan sitä vielä viikollakin korkattua jotain... RauhaRentolassa ainakin oli kivasti käytetty korkkilevyä jakkaran päällysteenä.


tiistai 2. toukokuuta 2017

Anything but ordinary – Kasvihuoneilmiö



Jos Turun ja Helsingin väliä joskuskaan matkustat, kannattaa Lohjan kohdalla ehdottomasti koukata moottoritieltä vanhan ykköstien varteen Kasvihuoneilmiö-elämystavarataloon. Kasvihuoneilmiö -elämystavaratalo lupaa tarjota kävijälle hallittua kaaosta ja hillittyä hulluutta ja markkinointilupaus todellakin pitää!  Molempia on tarjolla yllinkyllin.


Olo on kuin Liisalla ihmemaassa;  juuri kun luulit nähneesi jotain niin kummallista ettei sitä enää voi millään ylittää, tulee vastaan esine, joka hassuudessaan, järjettömyydessään, ylenpalttisuudessaan tai riemastuttavuudessaan on jotain ihan ainutkertaista. 


Jotenkin sitä koko ajan odottaa, että jostain nurkan takaa pompahtaa eteen valkoinen kani kello kädessään tai herttakuningatar vaatimassa päätä pölkylle.

Valikoiman hulluus ei aina tunnu ihan hillityltä eikä sitä selvästi olekaan rakennettu pelkästään taskulaskimen ja menekkiennusteiden varassa. 


 Vierekkäin sulassa sovussa on talonpoikaishuonekaluja, kopiodesignia, replicatuotteita, kiinalaista uusvanhaa tavaraa, kitschiä, bling blingiä,  metallihuonekaluja, teollisuusesineitä, takorautatuotteita, pihapatsaita, kupariesineitä… You name it, they´ve got it!  Muistinko jo mainita kitschin? (Jotenkin käsittämättömästi)  valikoimaan on päätynyt runsaasti semmoisia hyvällä maulla tehtyjä huonon maun tuotteita, jos tiedät mitä tarkoitan..


Ei tarvitse kuitenkaan olla hupsu taikka miljonääri, jotta Kasvihuoneilmiössä voi tehdä onnistuneita löytöjä. Paikan parasta antia ovat erilaiset ihan edulliset kortit, julisteet, kirjat, kyltit, pelit, taloustavarat ja astiat. Populaarikulttuuria hyödynnetään lukemattomin kivoin tavoin. 



Industrial-henkisten metallikalusteiden valikoima teki myös lähtemättömän vaikutuksen. Joka tapauksessa vierailusta tarttuu mukaan hyvää mieltä ja leikkisyyttä; ei elämän (tai sisustamisen) tarvitse niin kauhean vakavaa aina olla.


Kasvihuoneilmiö on kauppa- ja taukopaikkana pakko kokea itse, paikan ainutlaatuisuutta eivät sanat tai edes kuvatkaan riitä kertomaan. Tällä kertaa mukaan lähti mustavalkoisia postikortteja ja nostalgiajulisteita mutta Vintagentti nähtiin kyllä  haaveilemassa lottovoitosta. 

” If I had a world of my own, everything would be nonsense”

Lottovoiton osuessa kohdalle  olisi tämä vihreä viktoriaaninen lasipaviljonki ostoslistan kärjessä..

Kuva; kasvihuoneilmiö.fi


Aika ajoin poikkeaminen valtaväylältä siis kannattaa, sisustamisessakin.


Liisa Ihmemaassa sitaatit ovat peräisin sekä kirjasta että Walt Disney Liisa Ihmemaassa (1951) elokuvasta.